Exchange ESE, osa1

Saatteeksi

Myönnetään, että aihe on vähintäänkin haastava, mutta samalla erittäin mielenkiintoinen. Tarkoituksena on tarkastella Exchangen ESE-tietokantaa kolmesta eri näkökulmasta: fyysinen topologia, transaktiomalli ja looginen topologia. Esimerkit käsittelevät Exchange 2003, 2010 ja 2013 versioita ja ne on mainittu kussakin yhteydessä. Tietokannan toimintaa on hyvä ymmärtää, jotta ongelmatilanteissa ymmärretään, mitä pitää tehdä. Kun tilanne on ns. päällä, ei tällaisen aiheeseen tutustumiseen ole yksinkertaisesti silloin enää mahdollisuuksia, koska jokainen minuutti ja tunti on tärkeä.

Exchange 2013 Preview - asennus (Unattended Mode)

Johdanto

Tarkoitus on rakentaa kahden Exchange-palvelimen (aluksi yksi) HA-ympäristö. Valitsin pohjaksi Windows Server 2008 R2 SP1 Windows Server 2012 Previewin sijaan, jotta käyttöjärjestelmään liittyvät mahdolliset bugit eivät haittaisi testaamista. Tässä vaiheessa asennusta ei voi vielä testata Exchange 2007 tai 2010 rinnalle tuen puuttuessa. Domain Controller-palvelin on erillinen ja se on myös Windows Server 2008 R2 SP1-tasolla. Active Directoryn toiminallinen taso on Windows Server 2003.

Exchange 2013 Preview ja asiantuntijan tulevaisuus

Microsoft julkisti pari viikkoa sitten tiedon uudesta Office-paketista nimeltä Microsoft Office 2013. Paketista on ladattavissa esikatseluversio. Samalla julkaistiin muita esikatseluversioita eri tuoteista, yhtenä Exchange Server 2013 Preview. Kaiken kaikkiaan Microsoftin viesti on selkeä, tulevaisuuden palvelut ovat pilvessä ja nämä uudet tuotteet tukevat yhä paremmin tätä tilaa. Vaikka Microsoft julkaisee palvelintuotteistaan uusia versioita, joita voidaan ajaa omissa ympäristössä ja konesaleissa, alkaa sähköpostin (Exchange) ja viestinnän (Lync) osalta tilanne olla se, että nämä ovat niitä viimeisiä omia asennuksia. Yhä useampi organisaatio miettii siirtymistä pilvipalvelujen käyttöön. Kynnys vain madaltuu, kun ohjelmat ja työkalut kehittyvät entisestään ja helpottavat siirtymistä.

Exchange 2010 ja Load Balancing, Osa 4

Debug-lokeja

Vasemmassa reunassa oleva juokseva numero kertoo palvelupyynnön tai transaktion järjestysnumeron. Seuraavassa osassa on Listen-osion nimi ja mistä toiminnosta on kyse. Toimintojen nimet ovat yksiselitteisiä. Lokissa vuorottelee asiakkaan ja serverin pyyntöjä ja vastauksia. Mielenkiintoista on huomata, että transaktiot sulkeutuvat eri järjestyksessä, kuin alkavat. Evästeitä on myös useita erilaisia.

Lokeja on kolme:
(1) Outlook Web App
(2) Outlook Anywhere
(3) MAPI RPC

Exchange 2010 ja Load Balancing, Osa 3

Exchangen palvelut

Microsoftilla on Technetissä aiheesta kaksi artikkelia. Aiheesta on pidetty myös esityksiä viime ja tämän vuoden TechEdissä. Artikkelit sisältävät suosituksia, miten eri applikaatioissa tulisi pysyvyysmääritykset tehdä. Alla oleva taulukko on yhteenveto näistä. Taulukko on peräisin Andrew Ehrensingin TechEd 2011:ssä pidetystä esityksestä. Sitä on hieman muokattu. RPC Endpoint Mapperille en ole löytänyt Persistence-suosituksia. Mutta loogisesti päätellen, sitä ei tarvita. Sillä asiakasohjelma tekee yhteyden alussa kyselyn RPC End Point Mapperin porttiin TCP 135 ja pyytää tietoa, missä portissa MAPI-pohjaiset palvelut ovat saatavilla. Exchange-palvelin palauttaa tiedon asiakasohjelmalle, jonka jälkeen liikennöinti tapahtuu määriteltyjä portteja pitkin. Oletusarvoisesti Exchange käyttää dynaamisia portteja TCP 1024-65535, mutta palvelut on kuitenkin hyvä määritellä staattisiksi Load Balanceria varten. Porttien arvot tulee olla välillä 59531-60554.