Exchange 2010 ja Load Balancing, Osa 4

Debug-lokeja

Vasemmassa reunassa oleva juokseva numero kertoo palvelupyynnön tai transaktion järjestysnumeron. Seuraavassa osassa on Listen-osion nimi ja mistä toiminnosta on kyse. Toimintojen nimet ovat yksiselitteisiä. Lokissa vuorottelee asiakkaan ja serverin pyyntöjä ja vastauksia. Mielenkiintoista on huomata, että transaktiot sulkeutuvat eri järjestyksessä, kuin alkavat. Evästeitä on myös useita erilaisia.

Lokeja on kolme:
(1) Outlook Web App
(2) Outlook Anywhere
(3) MAPI RPC

Exchange 2010 ja Load Balancing, Osa 3

Exchangen palvelut

Microsoftilla on Technetissä aiheesta kaksi artikkelia. Aiheesta on pidetty myös esityksiä viime ja tämän vuoden TechEdissä. Artikkelit sisältävät suosituksia, miten eri applikaatioissa tulisi pysyvyysmääritykset tehdä. Alla oleva taulukko on yhteenveto näistä. Taulukko on peräisin Andrew Ehrensingin TechEd 2011:ssä pidetystä esityksestä. Sitä on hieman muokattu. RPC Endpoint Mapperille en ole löytänyt Persistence-suosituksia. Mutta loogisesti päätellen, sitä ei tarvita. Sillä asiakasohjelma tekee yhteyden alussa kyselyn RPC End Point Mapperin porttiin TCP 135 ja pyytää tietoa, missä portissa MAPI-pohjaiset palvelut ovat saatavilla. Exchange-palvelin palauttaa tiedon asiakasohjelmalle, jonka jälkeen liikennöinti tapahtuu määriteltyjä portteja pitkin. Oletusarvoisesti Exchange käyttää dynaamisia portteja TCP 1024-65535, mutta palvelut on kuitenkin hyvä määritellä staattisiksi Load Balanceria varten. Porttien arvot tulee olla välillä 59531-60554.

Exchange 2010 ja Load Balancing, Osa 2

Routing Topology

HLB liitetään verkkoon yksi- tai kaksikätisesti, riippuen verkkotopologiasta ja tarpeista sekä HLB:n ominaisuuksista. HLB toimii verkossa viime kädessä liikenteen reitittäjänä, minkä takia asiayhteydessä puhutaan reitityksestä.

Reititystekniikoita on muutama ja niillä saattaa olla useita eri nimityksiä, riippuen toteuttajasta. Tiivistäen niitä ovat Direct Routing, SNAT sekä Bridging. Kuten edellä mainittu, termit menevät tässäkin yhteydessä sekaisin. Cisco käyttää nimitystä Routed Mode, vaikka sillä tarkoitetaan SNAT:ia. SNAT:ia saatetaan käyttää NATin yhteydessä, kun todelliselle palvelimille määritellään Masquerade-sääntö. Citrix käyttää SNAT:sta nimitystä USNIP Mode (Use Subnet IP).

Exchange 2010 ja Load Balancing, Osa 1

Johdanto

Load Balancing-tekniikka on tullut tutuksi viime aikoina Exchange-asiantuntijoille. Korkean käytettävyyden ratkaisut edellyttävät Client Access Server-roolin osalta jonkin tasoisen kuormantasausratkaisun. Perinteisellä Windowsin omalla NLB-tekniikalla on omat rajoitteensa ja Microsoft suositteleekin tätä nykyä erillistä Load Balancing-ratkaisua Exchange-toteutuksiin. CAS-roolin arkkitehtuurimuutokset on hyvin kuvattu Exchangen Technet-dokumentaatiossa. Niistä ilmenee hyvin, miksi kuormantasaus on välttämätön korkean käytettävyyden ratkaisuissa. Itse Load Balancing-asioista ei ole kovin monta montaa artikkelia Microsoftin toimesta julkaistu. Technetistä niitä löytyy tasan kaksi. Syykin on toisaalta melko luonnollinen, sillä Load Balancing-ratkaisujen toteutukset ovat kolmannen osapuolen tuotteita ja niihin löytyvä dokumentaatio on valmistajakohtaista. Valmistajat saattavat käyttää tuotteistaan nimitystä ”Exchange 2010-yhteensopiva”. Microsoft käsittelee asiaa Exchange-järjestelmän näkökulmasta ja antaa yleisiä suosituksia asioiden toteuttamiselle. Tarkempi perehtyminen yhtäältä Microsoftin dokumentaatioon ja toisaalta valmistajakohtaisiin dokumentaatioihin, tuo esiin sen, että nimityksellä ”Exchange 2010-yhteensopiva” saattaa olla väljempi merkitys.